Sunnuntaita!

  Pää lyö tyhjää... ajatukset jotenkin hapuilee, mieli maassa. Jotenkin tämä viikko on ollut vaikea, siis mieli ollut todella alakuloinen. Syynkin tiedän, olin viime viikon lauantaina hieman "humpalla" ja siellä jotenkin ratkesin aivan, kaikki "muistutti" miehestä , miten kivaa on ollut yhdessä olla juhlimassa, tutut paikat , tutut ihmiset, miehen pelikaverit, tutut biisit, sitten itkeä tuhrutin koko loppuillan... Eräs nainen tuli istuutumaan samaan pöytään jonkun miehen kanssa, sitten hän alkoi puhumaan kuinka hänen miehensä oli kuollut syöpään, imusolmukesyöpään, hän siis jutteli sen miehen kanssa, sitten nainen siinä sitten, että " ei siitä muutenkaan ollut mihinkään" ..jne. Minä en nyt aivan tarkalleen muista mitä hänelle sanoin,mutta siis jotain sen tyylistä, että minunkin miehellä on tuo kyseinen syöpä. Sitten yhtäkkiä tämä nainen alkoi aivan hurjana raivoamaan minulle. Lähdin sitten nopeasti pois siitä tilenteesta. Jäi todella paha mieli. En tiedä mikä naiselle tuli, koska minä olin kyllä ihan ystävällinen hänelle, mutta kenties sitten viina ja surun summa oli tuo reaktio, joka kohdistui sitten minuun.

  Tulevat naisten"päivätkin" kenties tuovat oman osansa tähän oloon, kaikki ärsyttää ja ketuttaa. Eilen jouduin ottamaan puolikkaan rauhoittavankin kun ahdistus alkoi käymään liian isoksi. Ravasin ees takas keittiön ja ruokailuhuoneen väliä ja mietin otanko sen puolikkaan vai en , kysyin mieheltäkin monta kertaa, että otanko, sitten tulin siihen tulokseen , että otan kyllä. Olo alkoikin sitten helpottamaan noin tunnin päästä. En ole noita rauhoittavia tarvinnnutkaan kuin silloin lääkityksen alussa ja pari kertaa sen jälkeen, hyvä juttu! Kaikki tämä suru ja murhe tuntui ahdistavan liikaa. Nytkin tuntuu , että itku tulee, vaan enpä taida alkaa vetistelemään ettei tuo rakas suotta huolestu tuossa sohvalla. Muuten paniikkikohtaukset ovat pysyneet poissa, asiointi kaupassa jne on ollut oireetonta! Ihanaa!

  Kuuntelen mp3:lla  Stellan totuudenhenki biisiä, ihana biisi, vaikkakin ahdistava aihe. =(

  Miehellä on ollut pientä flunssaa, yskää ja lämpöä. Lämpöä oli muutaman päivän sellaiset 37-37,6 astetta, mutta onneksi sitten ei noussut korkeammaksi! Ei tarvinut käydä lääkärissä. Nyt suuhun on ilmestynyt pari päivää sitten kaksi rakkulaa, sitä samaa mitä kaksosilla ja koko perheellä on ollut keväällä ja kesänkin aikan silloin tällöin, herpes simplexin aiheuttamaa suutulehdusta. Tänään kuulema rakkulat eivät ole enään kipeät, vaikkakin aivan samankokoiset vielä, minä kurkin melkein väkisin hänen suuhunsa...no olenhan nähnyt noita rakkuloita tässä monet kerrat , että kyllä tiedän jos ne niitä ovat, uskoisin. Lahdesta ( phks) sanoivat , että jos kurkku kipeytyy ja kuume nousee niin sitten sinne ja ottavat näytteen suusta, katsovat mikä pöpö siellä sitten on. Mutta nyt vointi ihan hyvä rakkaalla! Tuossahan tuo tyytyväisen näköisenä löhöilee sohvalla ja katsoo töllöstä jalkapalloa =D. Isot lapset ovat mummin ja papan kanssa touhuamassa muutaman tunnin ja kaksoset unilla, nukahtivat vasta äsken...! Pitää kohta herätellä , jos meinataan saada illalla yöunillekkin.

  Viikko sitten lauantaina oltiin isojen lasten kanssa Tykkimäen huvipuistossa, kaksosetkin sitten ensi vuonna jo mukaan ! =) Kivaa oli, alussa V:tä hieman hirvitti , ei meinannut mennä mihinkään laitteeseen, mutta sitten kun alkujännitys laukesi, niin johan mentiin härvelistä toiseen. Kyllä meinas itelläkin ja miehellä välillä mennä pää ihan pyörälle, vaikka laitteet eivät olleet edes niitä hurjimpia. Kustin ja Kertun näkeminen oli myös oikea retken kohokohta! Meillä oli pappa myös myös mukana. Illalla ei tarvinnut kauaa odotella , että uni tuli silmään  ;)  .

  Eipä tässä muuta kuin morotus kaikille !